Ylävalikko

Links-golfia Kalajoella!

 

Auringon laskuja voi ihailla klubilla!

Heinäkuun toiseksi viimeinen maanantai, lämpötila 17 astetta, sateen uhka taivaalla ja tuuli puhaltaa suoraan mereltä yli 10m/s, puuskissa huomattavasti enemmän. Päivän kilpailu on liikenteessä ja sää näyttää jopa pelottavan syksyiseltä, vaikkakin menossa on vasta heinäkuu. Kuulen huhuja että tulostaso kilpailussa on jäämässä tuulessa erittäin nihkeäksi ja mielenkiinto herääkin, millaista tuolla kentällä oikein on pelata. Sopivasti seuran hallitsevat mestarit, Antti-Roiko Niko ja Isokääntä Ilkka pyytävät klo 16.00 lähtöön mukaan, vauhdilla noutamaan mailat, ehdottomasti pitkät kalsarit jalkaan (onhan se heinäkuu), tuulitakkia niskaan ja 1 tii odottaa.

                      Normaalisti avaisin tässä puu 3 mailalla tai hybridillä, mutta nyt käteen osuu rauta 5. Avaus ilmaan ja tuuli saa tehdä loput työstä. Pallo päätyy noin 100m ja hymy valtaa mielen. Onhan tämä hieno keli. Sama jatkuu 2 väylällä, pojat lyövät hybrideillä suoraan kummulle reilusti alle 100m, itse pitkäksi mutkasta rautamailalla. Tuuli teki liikaa töitä! 3 väylällä kukaan ei enää osannut valita mailaa ja griinihaarukat jäivät taskuun. Samaa jatkui koko ulosmeno ja seuran mestarin taipuessa myös useampaan tuplabogiin alkoi kova kilpailu siitä, kuka pelaa takaysin paremmin.

                      Sisääntulossa 10 väylällä rauta 9 kouraan, pallo ilmaan, tuuli töihin ja lipulle, TERVE! Normaalisti tällä olisi päässyt juuri ja juuri naisten tiin yli. 11 väylällä (par5) tuuli tuiversi takaa niin hurjasti että piti yrittää lyödä kahdesti puu 3:lla. Griiniosuma jäi kuitenkin saamatta, mutta helppo chippi ja kaksi puttia, par korttiin. Kilpailu olikin saanut mielenkiintoisen käänteen, Isokääntä ja Westerlund +10, tuplamestari Antti-Roiko toheltanut jo +11. Nyt mestaria laitetaan oikein pahasti kyykkyyn.  Mestari kuitenkin alkoi todistaa olevansa vielä iskussa ja takoi loput 7 reikää tasaisesti, lyöden kuitenkin esimerkiksi 15 väylällä (par5) avauksen 130 metriin ja lopulta ”tuuppasi” siihen birdien huonon eagle-putin jälkeen. Lopulta tulos alkoi karata Isokäännältä ja Westerlundilta jonnekin missä siitä pysytään visusti hiljaa, etenkin allekirjoittaneen kohdalta.

                      Mitä tästä nyt sitten opimme? Sen, että golf ei todellakaan ole aurinkoisten kelien peli, vaan kesän paras ja ehdottomasti mukavin kierros toistaiseksi tulikin erittäin tuulisessa, voisin jopa sanoa että Kalajoki Links-säässä ja suosittelen kaikkia golfareita kokeilemaan, mikä rautamaila riittää vastatuulessa 16 väylällä (par3).

                      Mainittakoon vielä, että kesä on mennyt erittäin loistavasti, seuran jäsenmäärässä ei ole ollut yllättäviä muutoksia, yhtiön talous on kunnossa, kilpailuissa on ollut erittäin paljon pelaajia sekä kalajoki golfin tunnettuvuutta on kasvatettu määrätietoisesti suomessa. Patistankin kaikkia jäseniä ottamaan osaa seuran mestaruuskilpailuihin sekä seuran 25-vuotisjuhlaan, mihin ilmoittautuminen on auki heinäkuun loppuun asti.

Tervetuloa pelaamaan!

 

Petri Westerlund

”Tuuppari, mikä tuuppari”

css.php